Lähteet, viitteet ja kirjallisuus

These notes have been translated by the talented Jukka Koskelainen, as I do not know any Finnish  If there are any mistakes, please let me know in english in the comments below and I will try to fix it. 

Hyvin monet lähteistäni ovat vain internetissä tai ovat paljon helpommin löydettävissä verkosta kuin muilla tavoin, joten koko tämä osuus on myös kirjan kotisivulla (www.kornfeldt.se/mammutensaterkomst) toimivine linkkeineen kaikkiin viitattuihin lähteisiin. Listani sisältää runsaasti isälukemista niille, jotka haluaisivat tietää lisää kirjassa esitellyistä hankkeista ja ideoista.

 

Johdanto

  1. Myytti Prometheuksesta ja tulesta sivilisaation alkuperänä on aiheena monessa antiikin tekstissä. Yksi esimerkki on (luultavasti) Aiskhyleen kirjoittama tragedia Kahlehdittu Prometheus 400-luvulta eKr. Myytti mainitaan myös Platonin teksteissä.

 

  1. Mary Shelley julkaisi romaanin Frankenstein; or the Modern Prometheus (suom. Frankenstein: uusi Prometheus) anonyymisti Lontoossa 1818. Hänen nimensä esiintyi vasta kirjan toisessa painoksessa, joka julkaistiin Ranskassa 1823.

 

  1. Ensimmäisen kokeen, joka osoitti sähkön saavan kuolleet ruumiit nytkähtelemään, teki Luigi Galvani 1780. Artikkeli tästä kokeesta samalta ajalta peräisin olevan kuvituksen kanssa: ”Animal Electricity, circa 1781”, The Scientist, September 29, 2011. http://www.the-scientist.com/?articles.view/articleNo/31078/title/Animal-Electricity–circa-1781/

 

  1. Golem on juutalaisiin kansanuskomuksiin kuuluva olento. Ihmiset luovat sen yleensä savesta, ja se saa elämän, kun muuan pyhä sana asetetaan sen otsalle. Tunnetuin tarina kertoo rabbista, joka 1500-luvulla luo golemin, josta tulee palvelija rabbin kotiin. Kaikki sujuu hyvin jonkin aikaa, mutta lopulta golem pääsee karkuun ja aiheuttaa tuhoa kaupungissa. Rabbi pyyhkii pois taikasanan ja vannoo, ettei koskaan enää yritä jäljitellä Jumalaa ja luoda elämää.

 

  1. Elokuva Jurassic Park perustuu samannimiseen Michael Crictonin kirjaan, joka ilmestyi vuonna 1990. Se ei ollut ensimmäinen kirja, joka käsitteli uudelleen luotujen dinosaurusten tuhoisaa pakoa, sillä John Brosnan julkaisi kirjan Carnosaur vuonna 1984. Myös siitä tehtiin elokuva, joka sai ensiesityksensä vuonna 1993.

 

  1. The Lazarus Project, joka pyrkii luomaan uudelleen vatsassahautojan (suku Rheobatrachus, englanniksi gastric breeding frog) toimii New South Walesin yliopistossa. Hankkeen johtaja on tutkija Michael Archer. Hankkeesta voi lukea lisää artikkelista ”The Lazarus Project: Scientists’ quest for de-extinction”. The Sydney Morning Herald, April 18, 2015.

http://www.smh.com.au/technology/sci-tech/the-lazarus-project-scientists-quest-for-deextinction-20150417-1mng6g

 

  1. Michale Archerin TED-luento Lazarus-hankkeesta:

 

  1. Eugene Schieffelin oli monin tavoin hyvin kiinnostava henkilö, ja hänestä on paljon hyviä artikkeleita, esimerkiksi ”The Shakespeare Fanatic Who Introduced All of the Bard´s Birds to America”, Pacific Standard, 29. toukokuuta 2014.

http://www.psmag.com/nature-and-technology/shakespeare-fanatic-introduced-bards-birds-america-82279

tai ”100 Years of the Starling”, New York Times, 1. syyskuuta 1990.

http://www.nytimes.com/1990/09/01/opinion/100-years-of-the-starling.html

 

Ensimmäinen luku

 

  1. Tšerskin ja muunkin Siperian historia on uskomattoman kiehtova, kuten myös alueen kehitys Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Associated Pressin uutisteksti tästä ajasta: ”Isolated Siberian town shrivels after Soviet era”, 2011.

http://www.foxnews.com/world/2011/01/08/isolated-siberian-town-shrivels-soviet-era.html

 

  1. Tutkimusaseman kotisivu: http:terrychapin.org/station.html

 

  1. On kirjoitettu koko joukko kirjoja mammuteista, niiden kehityksestä, ekologiasta ja varhaisten ihmisten suhteesta niihin. Hyvä yleisteos on Lister, A. ja Bahn, P.: Mammoths – Giants of the Ice Age. Lontoo, Frances Lincoln 2007.

 

  1. Neandertalilaiset käyttivät mammutinluita talonrakennukseen, tämä uutisartikkeli tarjoaa katsauksen tutkimuksesta: ”Neanderthal home made of mammoth bones discovered in Ukraine”, Quaternary International, vol. 247, s. 1–362, 2011.

http://phys.org/news/2011-12-neanderthal-home-mammoth-bones-ukraine.html

 

  1. Nikita ja Sergei Zimovin tieteellinen artikkeli, jossa he yrittävät laskea, kuinka monta eläintä eli mammuttiarolla ja jossa he vertaavat tulosta Afrikan kantoihin: ”Mammuth Steppe: a high productivity phenomen”, Quaternary Science Reviews, vol. 57, s. 26–45, 2012.

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0277379112003939

 

  1. Ihmisen Siperaan tulon ajankohta on arvioitu hiili-14 -menetelmällä: ”The Yana RHS Site: Humans in the Arctic Before the Last Glacial Maximum”, Science2004.

http://science.sciencemag.org/content/303/5654/52

 

  1. Mammuttien kohtalosta julkaistaan tasaisin väliajoin uusia tieteellisiä artikkeleita. Esimerkiksi ”Abrupt warming events drove Late Pleistocene Holarctic megafaunal turnover”, Science, 23 heinäkuuta 2015.

http://science.sciencemag.org/content/349/6248/602

 

  1. Beth Shapiro kirjoittaa mammutin sukupuutosta tieteellisessä artikkelissaan ”Pattern of extinction of the woolly mammoth in Beringia”, Nature Communications, 2012, vol. 3,

http://www.nature.com/ncomms/journal/v3/n6/abs/ncomms1881.html.

 

  1. Katso myös: ”Life and extinction of megafauna in the ice-age Arctic” PNAS, 2015, vol. 112 no. 46.

http://www.pnas.org/content/112/46/14301.full

 

  1. Internetissä käsitellään usein vuolaasti kysymystä siitä, elivätkö mammutit samaan aikaan pyramidien kanssa, ja olen nähnyt lukuisia eri vastauksia kysymykseen. Itse päättelen näin: viimeiset mammutit kuolivat sukupuuttoon noin 4000 vuotta sitten, ja Gizan pyramidit saatiin valmiiksi noin vuonna 2560 eKr, siis vähän yli 4500 vuotta sitten. Silloin ei enää ollut mammutteja mantereen puolella, vain joillain erillisillä saarilla. Tästä Vartanyan et al: ”Radiocarbon Dating Evidence for Mammoths on Wrangel Island, Arctic Ocean, until 2000 BC”, Radiocarbon, vol. 37.

https://journals.uair.arizona.edu/index.php/radiocarbon/article/viewFile/1640/1644

  1. Mammutin syöksyhampaiden kauppaa käydään sekä avoimesti että salaa. 60 tonnin arvio on peräisin National Geographicin artikkelista, joka on hyvinkin lukemisen arvoinen ja joka sisältää myös paljon vaikuttavia kuvia. ”Of Mammoths and Men”, 2013.

http://ngm.nationalgeographic.com/2013/04/125-mammoth-tusks/larmer-text.

 

  1. Beth Saphiro on kirjoittanut kirjan mammutin uudelleenluomisen mahdollisuudesta, ja siinä hän kuvaa tarkasti, miten tutkijat pyrkivät kokoamaan vanhaa DNA:ta. How to Clone a Mammoth: The Science of de-extinction. Princeton University Press 2015.

 

  1. Mammuttien sekvensointi Ruotsin luonnontieteellisessä valtionmuseossa: ”Complete genomes reveal signatures of demographic and genetic declines in the woolly mammoth”. Current Biology, 25, s. 1395–1400, 2015.

 

Toinen luku

 

  1. Permafrost Kingodomilla ei ole kunnollista kotisivua. Mutta alueen turismisivuilla on joukko kuvia jäätyneistä luolista.

Permafrost Kingdom

 

  1. Jakutskin mammutinpäätä ja sen löytämistä kuvaava tieteellinen artikkeli: ”The Yukagir Mammoth: Brief History, 14c dates, individual age, gender, size, physical and environmental conditions and storage.”Scientific Annals, School of Geology Aristotle University of Thessalonikivol. 98, s. 299–314.

http://geolib.geo.auth.gr/index.php/sasg/article/view/7524/7281

 

  1. Tässä on kolme artikkelia kolmesta mammutinpoikasesta kuvineen: Lyuba: ”Ice Baby)”, National Geographic, toukokuu 2009.
    http://ngm.nationalgeographic.com/2009/05/mammoths/mueller-text.
    Zhenya: ”‘Zhenya’ Mammoth Find In North Russia, Biggest In 100 Years, Made By 11-Year-Old Evgeny Salinder”, Huffington Post, lokakuu 2012.

http://www.huffingtonpost.com/2012/10/04/zhenya-mammoth-find-russia_n_1940791.html.
Dina: ”Woolly mammoth: Secrets from the ice”. BBC , huhtikuu 2012.

http://www.bbc.co.uk/nature/17525074

 

  1. Kloonattu Dolly-lammas syntyi 5. heinäkuuta 1996. Kokeesta vastanneet johtavat tutkijat olivat Ian Wilmut ja Keith Campell Roslin Institutessa Skotlannissa. Tieteellinen artikkeli tästä kokeesta:

”Viable offspring derived from fetal and adult mammalian cells”, Nature, 1997, vol. 385, issue 6619, s. 810–813. http://www.nature.com/nature/journal/v385/n6619/abs/385810a0.html

 

  1. Nature-lehden katsaus Hwang Woo-sukia koskevasta skandaalista:

http://www.nature.com/news/specials/woo-suk-hwang-revisisted-1.14521

 

  1. Esimerkki kritiikistä elävien solujen etsimistä kohtaan: ”Cloning a Woolly Mammoth: Good Science or Vanity Project?” Slate, 14. maaliskuuta 2012.

http://www.slate.com/blogs/future_tense/2012/03/14/cloning_a_woolly_mammoth_hwang_woo_suk_and_other_scientists_attempt_to_revive_exinct_species_.html

 

28 Akira Iritanin lausunto pyrkimyksestään kloonata mammutti vuoteen 2016 mennessä:

”The first mammoth cloning experiment is officially underway”. Gizmodo, tammikuu 2011.

http://io9.gizmodo.com/5735293/the-first-mammoth-cloning-experiment-is-officially-underway
ja
”Mammoth could be reborn in four years”, The Telegraph, tammikuu 2011. http://www.telegraph.co.uk/news/science/science-news/8257223/Mammoth-could-be-reborn-in-four-years.html

 

  1. Niin ikään mahdollisuudesta löytää eläviä soluja

”Will we ever clone a mammoth?” BBC, kesäkuu 2012.

http://www.bbc.com/future/story/20120601-will-we-ever-clone-a-mammoth

 

  1. George Churchin laboratorion kotisivu: http://arep.med.harvard.edu/gmc/

 

  1. On kirjoitettu paljon Crispr-Cas9 -tekniikasta, tässä on hyvä katsaus siitä, mitä se voi tarkoittaa eri lajien kohdalla: ”Welcome to the CRISPR zoo”, Nature News,maaliskuu 2016.

http://www.nature.com/news/welcome-to-the-crispr-zoo-1.19537?WT.mc_id=TWT_NatureNews

 

  1. Kiinalainen tutkimus, joka ensimmäisenä todisti ihmissikiöiden geenimanipuloinnin:

Huang et al: ”CRISPR/Cas9-mediated gene editing in human tripronuclear zygotes”, Protein & Cell, toukokuu 2015, vo.l 6, no. 5, s. 363–372

http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs13238-015-0153-5

 

  1. George Church ei ole vielä julkaissut yhtään tieteellistä tutkimusta, joka todistaisi, että hän on onnistunut siirtämään 14 mammutin geeniä norsun DNA:han. Hän on kuitenkin kertonut pyrkimyksistään useissa haastatteluissa. Hänen aiemman uransa perusteella päätän uskoa hänen väitteisiinsä. ”Mammoth genomes provide recipe for creating Arctic elephants”, Nature News, toukokuu 2015.

http://www.nature.com/news/mammoth-genomes-provide-recipe-for-creating-arctic-elephants-1.17462

 

  1. On useita tutkimuksia siitä, mitä vaikutuksia eri mammutin geenit aiheuttaisivat, ja on tehty kokeita mammutin hemoglobiinilla, joka toimii alhaisessa lämpötilassa: Cooper et al: ”Substitutions in woolly mammoth hemoglobin confer biochemical properties adaptive for cold tolerance”, Nature Genetics, toukokuu 2010, vol. 42 s. 536–540
    http://www.nature.com/ng/journal/v42/n6/full/ng.574.html

35.Hofreiter et. al : ”Nuclear Gene Indicates Coat-Color Polymorphism in Mammoths”, Science, kesäkuu 2006, vol. 313, no. 5783, s. 62

http://science.sciencemag.org/content/313/5783/62

 

  1. Schuster et al: ”Elephantid Genomes Reveal the Molecular Bases of Woolly Mammoth Adaptations to the Arctic”, Cell Reports, kesäkuu 2015, vol 12, no. 2, s. 217–228

http://www.cell.com/cell-reports/abstract/S2211-1247(15)00639-7

 

  1. Shinya Yamanka loi ensimmäisen kerran indusoituja pluripotentteja kantasoluja vuonna 2006, tämän saavutuksen ansiosta hän sain lääketieteen Nobel-palkinnon 2012. Takahashi & Yamanka: ”Induction of Pluripotent Stem Cells from Mouse Embryonic and Adult Fibroblast Cultures by Defined Factors”, , Cell,elokuu 2006, vol. 126, s. 663–676.

http://www.cell.com/cell/abstract/S0092-8674(06)00976-7

 

  1. IUCN aasiannorsuista: http: www.iucnredlist.org/details/7140/0

 

 

Kolmas luku

 

  1. Kolmekymmentätuhatta vuotta Siperiassa jään sisällä olleesta viruksesta (yksi monista tutkimuksista, jotka ovat löytäneet vanhoja viruksia): Claverie et al: ”Thirty-thousand-year-old distant relative of giant icosahedral DNA viruses with a pandoravirus morphology”, PNAS, maaliskuu 2014, vol. 111, no. 11, s. 4274–4279.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3964051/

 

  1. Jäätyneitä kasvisoluja, niin ikään kolmekymmentätuhatta vuotta vanhoja ja Siperiasta löydettyjä: Gilichinsky et al .: ”Regeneration of whole fertile plants from 30,000-y-old fruit tissue buried in Siberian permafrost”. PNAS, helmikuu 2012,vol. 109 no. 10, s. 4008–4013.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3309767/

 

  1. Karhukainen (Tardigrada) selviää melkein mistä vain, ne ovat todella kiehtovia eläimiä. Encyclopedia of Lifen yleisesittely:

http://eol.org/pages/3204/overview

 

  1. Stewart Brandin henkilökuva, joka esittelee hänen aikaansaannoksiaan: ”Stewart Brand’s Whole Earth Catalog, the book that changed the world”, The Guardian, toukokuu 2013.

https://www.theguardian.com/books/2013/may/05/stewart-brand-whole-earth-catalog

 

  1. The Long Now Foundationin kotisivu: http://longnow.org

 

  1. Revive & Restoren kotisivu, joka sisältää muun muassa tietoa sen järjestämistä tieteellisistä kongresseista ja sen tukemista hankkeista: http://reviverestore.com

 

45. Stewart Brand on itse kirjoittanut ja puhunut paljon tarpeesta luoda uudelleen sukupuuttoon hävinneitä eläimiä. Hänen TED-luentonsa: ”The dawn of de-extinction, are you ready? Helmikuu 2013,

https://www.ted.com/talks/stewart_brand_the_dawn_of_de_extinction_are_you_ready?language=en
ja ”Rethinking extinction” Aeon, huhtikuu 2015 .

https://aeon.co/essays/we-are-not-edging-up-to-a-mass-extinction

 

  1. Sivusto jolla on kuvia viimeisten 100 vuoden aikana sukupuuttoon kuolleista eläimistä:

http://www.davidwolfe.com/animals-extinct-in-100-years/

 

  1. IUCN:n lista uhanalaisista ja kadonneista eläinlajeista:

http://www.iucnredlist.org/

 

  1. Ei ole yksimielisyyttä siitä, kuinka paljon maapallolla on eri lajeja, mutta yksi viimeaikaisista merkittävistä tutkimuksista päätyy noin 8,7 miljoonaan virhemarginaalina 1,3 miljoonaa. Mora et al: ”How Many Species Are There on Earth and in the Ocean?”, Plos Biology, elokuu 2011.

http://journals.plos.org/plosbiology/article?id=10.1371/journal.pbio.1001127

 

  1. Hyvä katsaus viidestä massasukupuutosta: ”Big five mass extinction events”, BBC, lokakuu 2014.

http://www.bbc.co.uk/nature/extinction_events

 

  1. Suosittelen Elizabeth Kolbertin kirjaa, joka kertoo edellisistä massasukupuutoista ja käsittelee ihmisen vastuusta kuudennesta: Kuudes sukupuutto. Suom. Pirkko Vesterinen. Atena 2016.

 

  1. Arvio siitä, kiuinka monesta sukupuutosta ihminen on vastuussa: ”Global effects of land use on local terrestrial biodiversity ”, Newbold et al Nature, huhtikuu 2015, vol. 520, s. 45–50.

http://www.nature.com/nature/journal/v520/n7545/full/nature14324.html

 

  1. Jotkin tutkimukset viittaavat siihen, että maanviljelysala vähenee tulevaisuudessa, esimerkiksi Ausubel et al: ”Peak Farmland and the Prospect for Land Sparing”, joulukuu 2012.

http://phe.rockefeller.edu/docs/PDR.SUPP%20Final%20Paper.pdf

  1. ja Villoria et al: ”The Effects of Agricultural Technological Progress on Deforestation: What Do We Really Know?” Applied Economic Perspectives and Policy, helmikuu 2014, vol 36,s. 211–237.

http://aepp.oxfordjournals.org/content/36/2/211.short

 

  1. Toiset tutkimukset taas varoittavat siitä, että viljelykelpoinen maa sen sijaan loppuu, mistä koituu katastrofaalisia seurauksia. Koch et al: ”Soil security: solving the global soil crisis”. Global Policy, vol. 4, no. 4, s.434–441.

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1758-5899.12096/abstract

 

  1. Euroopan takaisin palanneista metsistä: Kauppi et al: ”Returning forests analyzed with forest identity”, PNAS, vol. 103, numero 46, s. 17574–17579.

http://pnas.org/content/103/46/17574.full

ja lehtiartikkeli USA:n tilanteesta: ”New England sees a return of forests, wildlife”, Boston Globe, elokuu 2013.

https://www.bostonglobe.com/metro/2013/08/31/new-england-sees-return-forests-and-wildlife/lJRxacvGcHeQDmtZt09WvN/story.html

 

 

Neljäs luku

 

  1. Marthasta ja sen elämästä ja kuolemasta on kirjoitettu monta kirjaa, esimerkiksi: The passenger pigeon, The Smithson Institute.

http://www.si.edu/Encyclopedia_SI/nmnh/passpig.htm

ja ”100 Years After Her Death, Martha, the Last Passenger Pigeon, Still Resonates”, Smithonian Magazine, syyskuu 2014

http://www.smithsonianmag.com/smithsonian-institution/100-years-after-death-martha-last-passenger-pigeon-still-resonates-180952445/?no-ist

 

  1. Myös muuttokyyhkyistä on kirjotettu valtavat määrät. Uteliaille on tarjolla muun muassa Joel Greenbergin kirja A feathered River across the Sky, 2014.

http://bloomsbury.com/us/a-feathered -river-across-the-sky-9781620405345

 

  1. Seitsemänkymmentä miljoonaa lintua Ruotsissa: Richard Ottvall et al: Fåglarna i Sverige – antal och förekomst, Sveriges Ornitologiska Förening 2012.

 

  1. Dodosta (Raphus cucullatus) on kirjotettu hyvin paljon. Artikkeli, joka kertoo myös siitä, että monet Euroopan tutkijat eivät edes uskoneet linnun olemassaoloon: Turvey at al.: ”Dead as a dodo: the fortuitous rise to fame of an extinction icon”, Historical Biology: an International Journal of Paleobiology, syyskuu 2008, vol. 20, no. 2, s. 149–163.

http://dodobooks.com/wp-content/uploads/2012/01/TurveyCheke-2008-Dead-as-a-dod.pdf

 

  1. Georges Cuvier oli kiinnostava tutkija, jonka teos mammutinfossiileista on nimeltään Mémoires sur les espèces d’èléphants vivats et fossiles.

 

  1. Ben Novakin hankkeen kotisivu: https/pgl.soc.ucsc.edu

Ben Novakin TED-luento:

https://www.youtube.com/watch?v=rUoSjgZCXhe

 

  1. Solutyyppi, jota Ben aikoo muuntaa, on englanniksi nimeltään primordial germ cells, ja näitä soluja on tutkittu paljon linnuilla. Roslin Institute Skotlannissa vastaa yhdestä alan viimeaikaisista edistysaskelista – sama tutkimuslaitos kloonasi Dollyn. Nandi et al: ”Cryopreservation of specialized chicken lines using cultured primordial germ cells”, Poultry Science, helmikuu 2016.

http://ps.oxfordjournals.org/content/early/2016/04/14/ps.pew133

 

  1. Ensimmäinen tutkimus, joka on testannut geenimuuntelua tämänlaisissa soluissa. Dimitroc et al: ”Germline Gene Editing in Chickens by Efficient CRISPR-Mediated Homologous Recombination in Primordial Germ Cells”, PLOsone, huhtikuu 2016.

http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0154303

 

  1. Ensimmäinen geenimuunneltu kasvi, antibiotiille resistentti tupakkapensas: Fraley et al: ”Expression of bacterial genes in plant cells”, PNAS, vol. 80 s. 4803–4807.

http://www.pnas.org/content/80/15/4803.full.pdf

 

  1. Geenimuunneltuja bakteereita käytetään lääkkeiden tuotannossa, esimerkiksi insuliinin: Leader et al: ”Protein threapeutics: a summary and pharmacological classification”, Nature Reviews Drug Discovery, vol. 7, s. 21–39.

http://www.nature.com/nrd/journal/v7/n1/full/nrd2399.html

  1. Walsh: ”Therapeutic insulins and their large-scale manufacture”, Applied Microbiology and Biotechnology, joulukuu 2004, vol. 67, no. 2 s. 151–159.

http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00253-004-1809-x

 

  1. Hyönteiset, jotka tulevat vastustuskykyisiksi Bt-viljoille; Tabashnik et al: ”Insect resistance to Bt crops: lessons from the first billion acres”, Nature Biotechnology, kesäkuu 2013, vol. 31 s. 510–521

http://nature.com/nbt/journal/v31/n6/full/nbt.2597.html

 

  1. Tutkimus, joka tekee yhteenvedon GMO-viljojen syömisen ihmisille tuottamista terveysvaikutuksista: Panchin et al: ”Published GMO studies find no evidence of harm when corrected for multiple comparisons”, Critical Reviews in Biotechnology, tammikuu 2016.

http://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.3109/07388551.2015.1130684

 

  1. Eri GMO-viljalajien patentit lakkaavat: ”As patents expire farmers plant generic GMOs”, heinäkuu 2015, MIT Technology Review

https://www.technologyreview.com/s/539746/as-patents-expire-farmers-plant-generic-gmos/

 

  1. Ensimmäinen tieteellinen artikkeli kultaisesta riisistä julkaistiin vuonna 2000. Ye et al: ”Engineering the provitamin A (beta-carotene) biosynthetic pathway into (carotenoid-free) rice endosperm”, Science, tammikuu 2000, vol. 287, s. 303–305.

http://science.sciencemag.org/content/287/5451/303

 

 

Viides luku

 

  1. Tieteellinen artikkeli Celian kloonaamisesta: Folch et al: ”First birth of an animal from an extinct subspecies (Capra pyrenaica pyrenaica) by cloning”, Theriogenology, huhtikuu 2009, vol. 71, s. 1026–34

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19167744

 

  1. Alberton TED-luento bucardosta ja tutkijaryhmän kokeista: ”The first de-extinction”, huhtikuu 2013.

http://tedxtalks.ted.com/video/The-First-De-extinction-Alberto

 

  1. Kloonattu Dolly-lammas nimettiin Dolly Partonin mukaan: Wilmut et al: ”Viable offspring derived from fetal and adult mammalian cells”, Nature, helmikuu 1997, vol. 385, s. 810–13.

http://www.nature.com/nature/journal/v385/n6619/abs/385810a0.html

 

  1. On julkaistu monta artikkelia, joissa esitetään kriittinen kanta bucardon uudelleenluomista kohtaan, esimerkiksi García-González: ”The arguments against cloning the Pyrenean Wild Goat”, Conservation Biology”, joulukuu 2014, vol. 28, no. 6, s. 1445–46.

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/cobi.12396/abstract

 

 

Kuudes luku

 

  1. Zairenleveähuulisarvikuonon (Ceratotherium simum) nimeen liittyy hankaluuksia. Englanniksi isosarvikuonon kahta alalajia kutsutaan nimillä Northern ja Southern White Rhino, ja ruotsiksi siitä käytetään joskus nimeä vit noshörning, ja suomeksi isosarvikuonoa taas on kutsuttu myös valkosarvikuonoksi. Suosituin selitys tälle on, että englanninkielinen nimitys on peräisin väärästä käännöksestä buurien antamasta nimestä, joka oli wyd muil, joka tarkoittaa leveää tai tylppää muhvia, mutta englantilaiset ymmärsivät sanan wyd valkeaksi. Jos tahtoo syventyä lisää nimen ongelmaan, voin suositella: Kees: ”Why the name of the white rhinoceros is not appropiate”, Pachyderm, 2003, vol. 34, s. 88-93.

 

  1. Salametsästyksestä ja sarvikuonon sarven korkeasta hinnasta: ”Which is most valuable: gold, cocaine, or rhino horn?”, I fucking love science, toukokuu 2015

http://www.iflscience.com/plants-and-animals/which-most-valuable-gold-cocaine-or-rhino-horn/

 

  1. San Diegon Frozen Zoon kotisivu:

http://institute.sandiegozoo.org/resources/frozen-zoo®

 

  1. Oliver Ryderin teksti kadonneiden lajien henkiinherättämisestä: ”Designing the destiny of biological diversity”, Centre for humans and nature, 2013.

http://www.humansandnature.org/conservation-extinction-oliver-ryder

 

  1. Oliver Ryderin TED-luento: ”Genetic rescue and biodiversity banking”, toukokuu 2013.

http://tedxtalks.ted.com/video/Genetic-rescue-and-biodiversity

 

  1. Kantasolut: katso viitteitä toiseen lukuun.

 

  1. Jeanne Lorings laboratorion kotisivu: http://www.scripps.edu/loring/

 

  1. Tieteellinen artikkeli siitä, miten zairenleveähuulisarvikuonosta onnistuttiin luomaan kantasoluja: Ben Bun et al: ”Generation of Induced Pluripotent Stem Cells from Mammalian Endangered Species”, Cell Programming, 2015,vol. 1330 s.101-109.

http://link.springer.com/protocol/10.1007/978-1-4939-2848-4_10

 

  1. Kiinalainen tutkimus, joka väittää, että maassa on onnistuttu tekemään varhaisia hiiren siittiöitä: Zhous et al: ”Complete Meiosis from Embryonic Stem Cell-Derived Germ Cells In Vitro”, Cell Stem, maaliskuu 2016, volym 18 sidor 330–340.

http://www.cell.com/cell-stem-cell/abstract/S1934-5909(16)00018-7?

  1. Kritiikkiä tätä tutkimusta kohtaan: ”Researchers claim to have made artificial mouse sperm in a dish”, Nature News, maaliskuu 2013,  http://www.nature.com/news/researchers-claim-to-have-made-artificial-mouse-sperm-in-a-dish-1.19453

 

  1. Koe jossa tutkijat ovat onnistuneet keinosiementämään uhanalaisen eläimen siittiöillä, joita on pidetty jäätyneinä 20 vuoden ajan: Howard et al: ”Recovery of gene diversity using long-term cryopreserved spermatozoa and artificial insemination in the endangered black-footed ferret”, Animal Conservation, elokuu 2015,vol. 9, s. 102–111.

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/acv.12229/abstract

 

  1. Katsaus mahdollisuuksista luoda ihmisen munasoluja ja siittiöitä kantasoluista: Baumann: ” Human primordial germ cells in a dish”, tammikuu 2015, Nature Reviews Molecular Cell Biology,vol. 16

http://www.nature.com/nrm/journal/v16/n2/full/nrm3945.html

 

  1. Jeannen ja Oliverin viimeisin tieteellinen artikkeli, joka esittelee heidän suunnitelmansa zairenleveäsarvikuonon varalle: Saragusty et al: ”Rewinding the process of mammalian extinction”, Zoo Biology, toukokuu 2016.

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/zoo.21284/abstract

 

  1. Yritys, joka suunnittelee myyvänsä geenimuunneltuja porsaita ja koikarppeja, on nimeltään BGI. ”Gene edited ’micropigs’ to be sold as pets at Chinese institute”, Nature News, syyskuu 2015.

http://www.nature.com/news/gene-edited-micropigs-to-be-sold-as-pets-at-chinese-institute-1.18448

 

  1. Yhteenveto CRISPR-jaksosta kotieläinten muuntelua varten: ”Welcome to the CRISPR zoo”, Nature News, maaliskuu 2016.

http://www.nature.com/news/welcome-to-the-crispr-zoo-1.19537?

 

Seitsemäs luku

 

  1. Phil Seddonin kotisivu: http://www.otago.ac.nz/zoology/staff/otago008934.html

 

  1. Phil Seddonin tieteellinen artikkeli henkiinherätettävien ehdokkaiden valinnasta. Seddon et al: ”Reintroducing resurrected species: selecting De-extinction candidates”, Trends in Ecology and Evolution, maaliskuu 2014, vol. 29, s. 140–147.

http://www.cell.com/trends/ecology-evolution/fulltext/S0169-5347(14)00021-4

 

  1. Geneettisistä pelastustoimista: Whitley et al: ”Genetic rescue to the rescue”, Trends in Ecology and Evolution, marraskuu 2014, vol. 30, s. 32–49

https://www.researchgate.net/profile/Andrew_Whiteley/publication/268821953_Genetic_rescue_to_the_rescue/links/548a3b990cf2d1800d7aa99d.pdf

 

  1. Jättiläiskilpikonnat Intian valtameressä: Griffiths et al: ”Assessing the Potential to Restore Historic Grazing Ecosystems with Tortoise Ecological Replacements”, Conservation Biology, kesäkuu 2013,vol. 27 s. 690–700.

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/cobi.12087/abstract

 

  1. Maura O’Connorin haastattelu Wired-lehdessä: ”Biologists Could Soon Resurrect Extinct Species. But Should They?” Wired, syyskuu 2015

http://www.wired.com/2015/11/biologists-could-soon-resurrect-extinct-species-but-should-they/

 

  1. Maura O’Connorin kirjan nimi on Resurrection Science, St. Martin Press 2015.

 

  1. Kiinnostava reportaasi New Orleansin kissakokeista: ”Where cats glow green: weird feline science in New Orleans”, The Verge, marraskuu 2013.

http://www.theverge.com/2013/11/6/4841714/where-cats-glow-green-weird-feline-science-acres-in-new-orleans

 

  1. Tieteellinen artikkeli kloonatusta villikissasta: Gómez et al: ”Birth of African Wildcat cloned kittens born from domestic cats, Cloning Stem Cells”, lokakuu 2004, vol 6, s. 247–58.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15671671

 

  1. Sukupuuton partaalla olevia eläinlajeja on yritetty kloonata useita kertoja. Banteng: ”Collaborative Effort Yields: Endangered Species Clone”, Advanced Cell Techonology, huhtikuu 2003.

http://www.prnewswire.com/news-releases/collaborative-effort-yields-endangered-species-clone-70813392.html

Gaur: Lanza et al: ”Cloning of an endangered species (Bos gaurus) using interspecies nuclear transfer” Cloning, 2000 vol.2 numero 2.

http://media.longnow.org/files/2/REVIVE/Cloning%20of%20an%20Endangered%20Species.pdf
Mufloni-lampaan tapaus: Loi et al: ”Mufflonfåret: Genetic rescue of an endangered mammal by cross-species nuclear transfer using post-mortem somatic cells”, Nature Biotechnology, lokakuu 2001. vol. 19 s. 962–964.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11581663

 

  1. Katsaus lajien välisten kloonien luomiseen tieteen kannalta: Lagutina et al: ”Interspecies somatic cell nuclear transfer: advancements and problems”, Cell reprogramming, lokakuu 2013, vol. 15, s. 274–84.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24033141

 

  1. Hyvä yleistajuinen artikkeli kloonauksen mahdollisuuksista auttaa uhanalaisia lajeja: Jabr: ”Will cloning ever save endangered animals? Scientific American, maaliskuu 2013.

http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=cloning-endangered-animals

 

 

Kahdeksas luku

 

  1. Australian korallinviljelyn kotisivu:

http://www.aims.gov.au/seasim-coral-spawning-activities

 

  1. Madeleine van Oppenin kotisivu:

http://data.aims.gov.au/staffcv/jsf/external/view.xhtml;jsessionid=447C951DF26A2B6D5ACA6FA8444FFE5C?partyId=100000442

 

  1. Layla ja leukemia: ”Leukaemia success heralds wave of gene-editing therapies”, Nature News, lokakuu 2015.

http://www.nature.com/news/leukaemia-success-heralds-wave-of-gene-editing-therapies-1.18737

 

  1. Yhteenveto mahdollisuuksista käyttää geenimanipulaatiota eläinten suojeluun: Thomas et al: ”Ecology; Gene tweaking for conservation, Nature, syyskuu 2013, vol. 501, s. 485–486.

http://www.nature.com/news/ecology-gene-tweaking-for-conservation-1.13790

 

  1. Yhteenveto tapaamisesta, jonka Long Now järjesti geneetikoille ja suojelubiologeille: Case Studies, huhtikuu 2015.

http://reviverestore.org/case-studies/

 

  1. Raportti ”vetogeenistä”: ”Snaprud ”Nu kan vi styra över domedagsgenen”, Forskning & Framsteg, marraskuu 2015.

http://fof.se/tidning/2015/10/artikel/nu-kan-vi-styra-over-domedagsgenen

 

  1. Pyrkimyksistä luoda suoja vetogeeniä kohtaan, joka lähtee leviämään vahingossa: DiCarlo et al: ”Safeguarding CRISPR-Cas9 gene drives in yeast”, Nature Biotechnology, marraskuu 2015. vol. 33. s. 1250–1255.

http://www.nature.com/nbt/journal/v33/n12/full/nbt.3412.html

 

  1. Kiinnostava artikkeli synteettisen biologian käytöstä ekologisten ongelmien ratkaisuun: Redford et al: ”Synthetic biology and Conservation of nature: Wicked problems and wicked solutions. PLOS Biology, huhtikuu 2013.

http://journals.plos.org/plosbiology/article?id=10.1371/journal.pbio.1001530

 

 

Yhdeksäs luku

 

  1. Kastanjahankkeen kotisivu:

http://www.esf.edu/chestnut/

 

  1. William Powellin kotisivu:

http://www.esf.edu/EFB/powell/

Williamin TED-luento: ”Reviving the American forest with the American chestnut”, huhtikuu 2013.

http://tedxtalks.ted.com/video/Reviving-the-American-forest-wi

 

  1. Artikkeli Williamista ja kastanjasta: ”The American Chestnut´s Genetic Rebirth”, Scientific American, maaliskuu 2013.

http://www.scientificamerican.com/article/the-american-chestnut-genetic-rebirth/

 

  1. Tieteellinen artikkeli muunnelluista kastanjoista: Oakes et al: ”Improving Rooting and Shoot Tip Survival of Micropropagated Transgenic American Chestnut Shoots”, HortScience, helmikuu 2016, vol. 51, s. 171–176.

http://hortsci.ashspublications.org/content/51/2/171.short

 

  1. Reportaasi kokonaisen metsän uudelleen luomisesta: ”Resurrecting a Forest”, The Loom, marraskuu 2013.

http://phenomena.nationalgeographic.com/2013/03/11/resurrecting-a-forest/

 

  1. Johanna Witzellin artikkeli vaarattomien sienien käyttämisestä suojana kasvien sairauksia vastaan: Witzell et al: ”Ecological Aspects of Endophyte-Based Biocontrol of Forest Diseases”, Advances in Endophytic Research, lokakuu 2013, s. 321–333.

http://link.springer.com/chapter/10.1007/978-81-322-1575-2_17

 

  1. Tieteellinen artikkeli geneettisestä suojasta saarnensurmaa vastaan: McKinney et al: ”Genetic Resistance to Hymenoscyphus pseudoalbidus limits fungal growth and symptom occurence in Fraxinus excelsior”, Forest Pathology, heinäkuu 2011, vol. 42, s. 69–74.

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1439-0329.2011.00725.x/abstract

 

  1. Pyökkejä uhkaava sairaus on nimeltään Phytophthora. Katsaus siitä, miten se vaikuttaa Euroopan metsiin: ”Brasier et al: Recent developments in Phytophthora diseases of trees and natural ecosystems in Europe” (2006), Proceedings of the Third International IUFRO Working Party (S07.02.09) Meeting: Progress in Research on Phytophthora Diseases of Forest Trees.

http://www.forestry.gov.uk/pdf/Phytophthora_Diseases_Chapter01.pdf/$FILE/Phytophthora_Diseases_Chapter01.pdf

 

 

Kymmenes luku

 

  1. Kertomus siitä, miten Hermann Göring itse hoiti Heckin nautojaan, on peräisin hollantilaiselta tutkijalta Clemens Dresseniltä, joka on tutkinut Heckin veljeksiä. Hän on kirjoittanut luvun: ”Back-breeding the aurochs: the Heck brothers, National Socialism and imagined geographies for nonhuman Lebensraum”. Kirjassa P.Giaccaria and C. Minca: Hitler´s Geographies. University of Chicago Press 2016.

 

  1. Lisää Puolan alkuhärkien historiasta artikkelissa: ”History of aurochs (Bos taurus primigenius) in Poland”, Rokosz Animal Genetic Resources Information, huhtikuu 2015, vol. 16.

http://journals.cambridge.org/action/displayAbstract?fromPage=online&aid=8280392&fileId=S1014233900004582

 

  1. Kuninkaallisen varuskamarin artikkeli alkuhärän sarvesta tehdystä torvesta: ”Uroxehornet ett eftertraktat Livrustkammarföremål”, Livrustkammarens Vänner Medlemsblad, kesäkuu 2011.

http://livrustkammaren.se/sites/livrustkammaren.se/files/medlemsblad203620juni2020111.pdf

 

  1. Katsaus Heckin veljesten pyrkimyksistä, mukana sitaatteja molemmilta veljeksiltä siitä, miten he arvioivat kokeensa onnistuneen: van Vuure: ”History, Morphology and Ecology of the Aurochs (Bos primigenius)”, 2002.

http://members.chello.nl/~t.vanvuure/oeros/uk/lutra.pdf

 

  1. True Nature Foundationin kotisivu:

http://www.truenaturefoundation.org

 

  1. Henri Kerkdijk-Ottenin TED-luento hankkeestaan: ”Restoring Europe´s wildlife with aurochs and others”, huhtikuu 2013.

http://tedxtalks.ted.com/video/Restoring-europes-wildlife-with

 

  1. Artikkeli Chillingham Castlen nautakarjasta: Visscher el al: ”A viable herd of genetically uniform cattle”, Nature, tammikuu 2001, vol. 409.

http://www.nature.com/nature/journal/v409/n6818/abs/409303a0.html

 

  1. Artikkeli kvaggasta: Heywood: ”The Quakka and the Science: What Does the Future Hold for This Extinct Zebra?”, Perspectives in Biology and Medicine, 2013, vol, 56.

http://muse.jhu.edu/article/509324

 

 

Yhdestoista luku

 

  1. Uffe Gjöl Sörensenin katsaus Lolle Vildmosen hankkeesta: ”Vildokserne ved Lille Vildmose 2003–2010. Status rapport med anbefalinger til projektets forvaltning”, UG Sørensen Consult, 2010.

http://naturstyrelsen.dk/media/nst/Attachments/Lille_Vildmose_anbefalinger_for_naturpleje1.pdf

 

  1. Raportti rewildingistä: Nyströn: ”Förvilda Europe”, Forskning & Framsteg, toukokuu 2012

http://fof.se/tidning/2012/4/forvilda-europa

 

  1. Opinnäytetyö Ruotsin uudelleen villiinnyttämisestä: Petterson: ”’Återförvilda’ Sverige? En studie av rewilding som strategi för att bevara kulturslandskapet och gynna biologisk mångfald”, Examensarbete för kandidatexamen i Globala studier Vårterminen 2014.

http://nordensark.se/media/1341/examensarbete-rewildinghannapettersson.pdf

 

  1. Villisikojen vaikutuksesta metsässä: Dück: ”Ekologiska och ekonomiska konsekvenser av vildsvinens (Sus scrofa) återetablering i Sverige”, Institutionen för biologisk grundutbildning, 2013. Uppsala universitet.

http://files.webb.uu.se/uploader/271/BIOKand-13-025-Duck-Lovisa-Uppsats.pdf

 

  1. On monia kirjoituksia visenteistä, joita on päästetty Karpaateille. Guardian-lehti kirjoitti ensimmäisistä sinne vapautetuista visenteistä: ”Return of the European bison”, The Guardian, toukokuu 2014.

http://www.theguardian.com/environment/2014/may/21/-sp-european-bison-europe-romania-carpathian-mountains

 

  1. Lehdistötiedote järjestöltä, kun aitausten portit avattiin ja visentit saattoivat kulkea täysin vapaina: ”28 European bison now roaming the Tarcu mountains in the Southern Carpathians”. Rewilding Europe, kesäkuu 2015.

https://www.rewildingeurope.com/news/28-european-bison-now-roaming-the-tarcu-mountains-in-the-southern-carpathian/

 

  1. Lehdistötiedote järjestöltä Tauros-alkuhäristä, jotka laiduntavat Kroatiassa: ”Second generation of Tauros now grazing in Lika Plains”, Rewilding Europe, kesäkuu 2016.

https://www.rewildingeurope.com/news/second-generation-of-tauros-now-grazing-in-lika-plains/

 

  1. Erinomainen raportti rewildingistä ja Oostvaarderplassenista: Kolbert: ”Recall of the wild”, The New Yorker, joulukuu 2012.

http://www.newyorker.com/magazine/2012/12/24/recall-of-the-wild

 

  1. Kriittinen kirjoitus Oostvaarderplassenin ongelmista: ”Holländskt naturexperiment slutade i katastrof”. Svensk Jakt, syyskuu 2012.

http://svenskjakt.se/start/Nyheter/2012/09/hollandskt-naturexperiment-slutade-i-katastrof/

 

  1. Yellowstonen kansallispuiston tiedote susista ja niiden vaikutuksesta: ”Wolf Reintroduction Changes Ecosystem”.

http://www.yellowstonepark.com/wolf-reintroduction-changes-ecosystem/

 

  1. Reportaasi Tanskan susista: ”Research project reveals the secrets of the Danish wolf”, Copenhagen Post, kesäkuu 2015.

http://cphpost.dk/news/research-project-reveals-the-secrets-of-the-danish-wolf.html

 

 

Kahdestoista luku

 

 

  1. Sergej Zimovin artikkeli mammuttiarosta ja siitä, kuinka monta eläintä sillä eli: Zimov et al: ”Mammoth steppe: a high-productivity phenomenon”, Quaternary Science Reviews, joulukuu 2012, vol. 57, s. 26–45.

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0277379112003939

 

  1. Sergei Zimovin artikkeli pyrkimyksistä luoda uudelleen mammuttiaro: ”Pleistocene Park: Return of the Mammoth’s Ecosystem, Science, toukokuu 2005, vol. 308, s. 796–798.

http://reviverestore.org/wp-content/uploads/2014/10/Science-2005-Zimov-796-8.pdf

 

 

Kolmastoista luku

 

  1. Jurassic Park ei ollut ensimmäinen kirja, joka loi uudelleen irti päässeet dinosaurukset. Sitä ennen ilmestyi John Brosnanin Carnosaur vuonna 1984.

 

  1. Vanhin analysoitu perimä kuuluu hevoselle, joka eli 700 000 vuotta sitten: ”World´s Oldest Genome Sequenced From 700,000-Year-Old Horse DNA”, National Geographic, kesäkuu 2013.

http://news.nationalgeographic.com/news/2013/06/130626-ancient-dna-oldest-sequenced-horse-paleontology-science/

 

  1. Verestä ja dinosauruksen fossiilista löydetyistä yhdisteistä: Sample: ”75-million-old dinosaur blood and collagen discovered in fossil fragments”, The Guardian, kesäkuu 2015.

https://www.theguardian.com/science/2015/jun/09/75-million-year-old-dinosaur-blood-and-collagen-discovered-in-fossil-fragments

 

  1. Jack Hornerin kotisivu:

http://www.montana.edu/earthsciences/facstaff/horner.html

 

  1. Jack Hornerin TED-luento: ”Building a dinosaur from a chicken”, maaliskuu 2011.

https://www.ted.com/talks/jack_horner_building_a_dinosaur_from_a_chicken?language=en

 

  1. Arkhat Abzhanovin kotisivu:

http://www.imperial.ac.uk/people/a.abzhanov

 

  1. Arkhatin tieteellinen artikkeli siitä, miten kananpojat saavat kidan: Bhullar et al: ”A molecular mechanism for the origin of a key evolutionary innovation, the bird beak and palate, revealed by an integrative approach to major transitions in vertebrate history”, Evolution, kesäkuu 2015, vol. 69, s. 1665–1677.

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/evo.12684/abstract

 

Neljästoista luku

 

  1. Ben Minteerin kirjoitus lajien uudelleenluomisen ongelmista: ”Is it right to reverse extinction?”, Nature, toukokuu 2014, vol. 509.

http://www.nature.com/news/is-it-right-to-reverse-extinction-1.15212

Pitempi kirjoitus samasta aiheesta: ”Extinct Species Should Stay Extinct”, Slate, joulukuu 2014.

http://www.slate.com/articles/technology/future_tense/2014/12/de_extinction_ethics_why_extinct_species_shouldn_t_be_brought_back.html

 

  1. Susan Claytonin kotisivu: http://discover.wooster.edu./sclayton

 

  1. Etiikkaan keskittyvä kirja mahdollisuuksista luoda uudelleen eläimiä: Fletcher: Mendels Ark: Biotechnology and the Future of Extinction. Springer 2014.

http://www.springer.com/gp/book/9789401791205

 

  1. Kirja, joka käsittelee sukupuuttoon hävinneiden lajien uudelleenluomiseen liittyvää etiikkaa:

Oksanen (toim.): The Ethics of Animal Re-creation and Modification: Reviving, Rewilding, Restoring. Palgrave 2014.

http://www.palgrave.com/us/book/9781137337634

 

  1. Artikkeli eettisistä kysymyksistä, jotka liittyvät eri eläinten uudelleenluomiseen: Sandler: ”The Ethics of Reviving Long Extinct Species”, Conservation Biology, heinäkuu 2013, vol. 28, s. 354–360.

http://hettingern.people.cofc.edu/150_Spring_2015/Sandler_Ethics_of_Reviving_Long_Extinct_Species.pdf

 

  1. Katsaus keskustelusta, jota käydään tulevan teknologian mahdollisuuksista ja ongelmista: ”All tihis Talk About De-Extinction Is Endangering the Whole Idea. Motherboard, maaliskuu 2014.

http://motherboard.vice.com/en_ca/read/all-this-talk-about-de-extinction-is-endangering-the-whole-idea

 

 

Viidestoista luku

 

  1. Artikkeli, joka pyrkii arvioimaan mammuttiaron eläinten lukumäärän, on viitteenä kahdennessatoista luvussa.

 

  1. Sergejn tieteellinen artikkeli hiilen määrästä ikiroudassa: Zimov et al: ”Permafrost and the Global Carbon Budget”, Science, kesäkuu 2006, vol. 312.

https://imedea.uib-csic.es/master/cambioglobal/Modulo_V_cod101619/Permafrost%20response.pdf

 

  1. Tieteellinen artikkeli ilmaston ja sulavan ikiroudan hiilen yhteydestä: Schuur et al: ”Climate Change and the Permafrost Carbon Feedback”, Nature, huhtikuu 2015, vol. 520, s. 171–179.

http://www.nature.com/nature/journal/v520/n7546/full/nature14338.html%3FWT.ec_id%3DNATURE-20150409

 

  1. Kirjoittamani syventävä reportaasi sulavasta ikiroudasta Siperiassa: ”Svarta hotet”, Forskning & Framsteg, marraskuu 2015.

http://fof.se/tidning/2015/10/artikel/svarta-hotet

 

  1. Suurten laiduntavien eläinten puute aiheuttaa monia ongelmia, esimerkiksi ulosteen vähäisyyden: ”How Poop Made the World Go ´Round”, The Atlantic. marraskuu 2015.

http://www.theatlantic.com/science/archive/2015/11/how-the-poop-of-giant-animal-species-kept-the-world-healthy/413608/

 

 

 

*

 

 

Olen kerännyt tähän otain siitä kritiikistä, jota esitetään, ja teoreettisesta keskustelusta, jota käydään tutkijoiden keskuudessa mahdollisuudesta luoda uudestaan sukupuuttoon kuolleita eläimiä. Tähän kysymykseen on kiinnostava syventyä, ja tässä on muutama artikkeli, joista voi olla hyvä aloittaa. Etiikkaa käsitellään enemmän neljännessätoista luvussa.

 

  1. Kaksi artikkelia (puolesta ja vastaan) ja pääkirjoitus Frontiers of Biogeography -lehdestä.

Heard: ”De‐extinction: raising the dead and a number of important questions”, Frontiers of Biogeography, maaliskuu 2014, vol. 6.
Jones: ”From dinosaurs to dodos: who could and should we de-extinct?” Frontiers of Biogeography, maaliskuu 2014, vol. 6.
Donlan: ”De-extinction in a crisis discipline”, Frontiers of Biogeography, maaliskuu 2014, vol. 6
Linkki kaikkiin:

http://www.biogeography.org/html/fb/FBv06i01_All.pdf

 

  1. Biologian tutkija, joka suhtautuu pyrkimykseen hyvin myönteisesti: Greene: ”As far as we can go, as Far as we want to go…”, Centre for Humas and Nature.

http://www.humansandnature.org/conservation-extinction-harry-w.-greene

 

  1. Biologi joka suhtautuu hyvin kriittisesti pyrkimykseen luoda eläimiä uudelleen: Ehrenfield: ”Resurrected mammoths and dodos? Don´t count on it”, The Guardian, maaliskuu 2013.

https://www.theguardian.com/commentisfree/2013/mar/23/de-extinction-efforts-are-waste-of-time-money

 

  1. Toinen hyvin kriittinen biologi: ”Ehrlich: ”The Case Against De-Extinction: It´s a Fascinating but Dumb Idea”, Environment 360, tammikuu 2014.

http://e360.yale.edu/feature/the_case_against_de-extinction_its_a_fascinating_but_dumb_idea/2726/

 

  1. Vielä yksi hyvin kriittinen biologi: Pimm: ”Opinion: The Case Against Species Revival”, National Geographic, maaliskuu 2013.

http://news.nationalgeographic.com/news/2013/03/130312–deextinction-conservation-animals-science-extinction-biodiversity-habitat-environment/